torstai 22. elokuuta 2013

Rakasta minua

Rakasta minua
tällaisena kuin olen.
Lihavana tai laihana,
tummana tai vaaleana.

Rakasta minua,
kun olen iloinen,
kun maailma kohtelee kaltoin.
Kun tahtoisin luovuttaa,
tuethan minua silloin?

Rakasta minua 
pimeinä öinä,
auringon säteinä säkeinöivinä.
Kun sade paiskautuu vasten ikkunaa,
rakastathan minua silloin?

Rakasta minua
omana itsenäni.
Kaikkine puutteineni,
otathan minut?

Rakasta minua
vaikka olenkin vain ihminen.

Kriittiset silmät

Tuijotin itseäni ikkunan heijastuksesta.
Tutkailin ja mietiskelin, tuoltako minä todella näytän?
Vedin hieman vatsaa sisään, suoristin selkääni.
Ojensin kaulaani ja kääntelin päätäni.
Näkevätkö kaikki minut näin?
 Vaihdoin asentoa.
 
Kotimatkalla unohdin jo kaiken taas,
kunnes nousin autosta.
Miltä minä näytän?
Vilkaisin äkkiä vielä auton ikkunasta, 
näytänkö todella siltä? 
 
Eihän kukaan vaan huomaa?
Vai huomaako kuitenkin?
 

torstai 8. elokuuta 2013

Blogin aloittelua

Pohdin blogissani paljon naiseutta ja kristillisyyttä,
mutta myös omaa matkaani todellisen itseni löytämiseen.
Taustalla mielialaongelmia, joista kuitenkin pelastunut
kiitos rakkaalle Jumalalle!

Taistelua itsetunto-ongelmien kanssa ja seurana paniikkihäiriö.
Tulevaisuudessa aloittamassa psykoterapian, tällä hetkellä lääkityksen
voimin paniikkihäiriö kurissa.
Paljon särkynyttä ollut elämässäni, ennen kuin löysin mieheni
ja tietysti elämäni keskipisteen Jeesuksen.
Blogini kertoo matkastani särkyneisyydestä
eheyteen ja lisäksi pohdin ja jäsentelen ajatuksiani kaikenlaisesta,
mm. opiskelusta, työstä, vaikeuksista ja myös voitoista.

Perusasenteeni on kuitenkin elämään:
"Hymyile - vaikka läpi kyynelten"

Ajatuksia

Meillä on kunnia, suunnaton vastuu ja ihmeellinen etuoikeus olla ihmisiä, 
Jumalan kaltaisiksi luotuja. 
Ja meidän tulee yrittää olla yhä täydemmin sitä 
tällä milloinkaan palaamattomalla hetkellä.
Antaa sijaa inhimillisyydelle, lakata tuomitsemasta.
Yksin ei kukaan selviä.